Sir 27

Kauppamiesten tilan vaarallisuudesta, ja kielen hillitsemisestä.

1Kauppamies välttää työläästi vääryyden, ja myyjä synnin. Sillä rahan tähden tekee moni vääryyttä, ja jotka rikkaaksi tulla tahtovat, kääntävät pois silmänsä. 2Niinkuin vaaja kahden kiven välille tungetaan muuriin, 3Niin myös synti tunkee ostajan ja myyjän välille. 4Jos ei hän itsiänsä pidä ahkerasti Herran pelvossa, niin hänen huoneensa pian kukistetaan. 5Kuin seulotaan, niin kaunat jäävät: niin myös, mitä ihminen aikoo tehdä, niin siihen aina jotakin saastaista tarttuu. 6Niinkuin pätsi koettelee uudet padat, niin myös murhe koettelee ihmisen mielen. 7Hedelmistä tuntuu, kuinka puu on katsottu: niin myös puheesta ymmärretään, millainen sydän on. 8Ei sinun pidä ketään kiittämän ennen kuin sinä hänen kuullut olet; sillä mies tunnetaan puheestansa. 9Jos sinä vanhurskautta seuraat, niin sinä sen saavutat, ja puet sen päälles niinkuin kauniin hameen. 10Linnut lähistelevät vertaisiansa: niin myös totuus pitää itsensä sen tykönä, joka häntä kuulee.. 11Niinkuin jalopeura vartioitsee saalista, niin myös synti viimein ottaa kiinni pahantekiän. 12Jumalinen puhuu aina terveellisiä, mutta tyhmä muuttuu niinkuin kuu. 13Kuin sinä taitamattomain seassa olet, niin ota vaari, mitä aika sallii; mutta ole viisasten seassa ahkera. 14Tyhmäin puhe on ylen nurja, ja heidän naurunsa on sula synti, ja kuitenkin he sitä ailakoitsevat. 15Kussa ihminen kuulee paljon vannottavan. siellä hänen karvansa nousee, ja heidän riitansa saattaa ihmiset korvansa tukitsemaan. 16Kuin ylpiät riitelevät, siitä seuraa verenvuodatus, Ja se on nurja kuulla, kuin he toistansa häpäisevät. 17Joka salaisuuden ilmoittaa se kadottaa uskon, eikä saa sitten uskollista ystävää. 18Pidä ystäväs hyvänä, Ja ole hänelle uskollinen. 19Mutta, jos sinä ilmoitat hänen salaisuutensa, niin et sinä saa häntä jälleen. 20Jolta ystävä tulee pois, hänen on siitä niin paljon pahaa kuin sen, jonka vihamies pääsee. 21Niinkuin sinä linnun päästät kädestäs, niin on myös se, kuin pääset ystävästäs, niin et sinä saa häntä jälleen. 22Ei sinun tarvitse juosta hänen peräänsä: hän on taampana, ja on hypännyt pois niinkuin metsäkauris verkosta. 23Haava taidetaan sitoa, ja ylpiät sanat taidetaan sovitettaa; 24Mutta joka salaisuuden ilmoittaa, ei hänestä sitte mitään ole. 25Joka silmää iskee, sillä on pahaa sydämessä, ja ei se anna kääntää pois itsiänsä. 26Edessäs taitaa hän kyllä makiasti puhua, ja ylistää sinun puhettas, mutta takana puhuu hän toisin, ja kääntää sinun sanas pahemmin päin. 27En minä taida mitään niin pahoin kärsiä kuin sitä. ja ei Herrakaan häntä kärsi. 28Joka kiven heittää korkialle, se putoo hänen päähänsä; ja joka jonkun salaisesti pistää, se haavoittaa itsensä. 29Joka haudan kaivaa, se putoo itse siihen. 30Joka paulan virittää toisen eteen, hän kietoo itsensä. Joka toista tahtoo vahingoittaa, se tulee tietämättä hänen omaan kaulaansa. Ylpiät pilkkaavat ja häpäisevät, mutta kosto vartioitsee heitä niinkuin jalopeura. Jotka iloitsevat, kuin hyville pahoin käy, ne vangitaan paulalla, ja sydämen murhe kalvaa heidät ennen kuin he kuolevat. Viha ja julmuus ovat kauhiat, jotka molemmat jumalattomalle ovat.
Copyright information for FinBiblia